TAUSTAMATERIAALIA LIVEROOLIPELIIN "VIERASKOREUTTA"

TELLERANIN KUNINGASKUNTA (taustaa ja nykyinen tilanne)

Telleranin kuningaskunta ei kuulu länsirannikon suurimpien valtakuntien joukkoon, mutta ei ole merkityksetön tai kovin pienikään. Kaupunkioikeuksin varustettuja kaupunkeja valtakunnassa on tosin ainoastaan puolenkymmentä ja selvästi suurin osa valtakunnan asukkaista asuu maaseutukylissä eri puolilla valtakuntaa. Tällaisia maanviljelykseen pohjautuvia kyliä valtakunnassa on kaikkiaan puolensataa. Asukkaita valtakunnassa on kaikkiaan noin 80 000. Alueellisesti valtakunta jakautuu viiteen kreivikuntaan. Kaupungit ovat kreivien päätäntävallan ulkopuolella ja kaupunkien kauppiasraadit tekevät varsin itsenäisesti kaupunkia koskevia päätöksiä. Kaupungeissa ainoastaan hallitsijan sana menee raatien vallan yläpuolelle.

Telleranin kuningaskuntaa on jo sadan kahdenkymmenen vuoden ajan hallinnut Pitkäpartojen suku. Pitkäparrat ovat vuohia, ja heitä pidetään rauhallisina ja maltillisina hallitsijoina. Joidenkin Pitkäpartojen kerrotaan tosin olleen tavattoman itsepäisiä ja haluttomia myöntämään olleensa väärässä, vaikka tosiasiat kertoivatkin toista. Pitkäparrat nousivat valtaan Telleranin ja eteläisen naapurivaltakunnan, Lyyrian, välisen sodan jälkeen. Edellinen kuningas Eemil Katkosarvi, joka oli hirvi, kuoli sodan loppuvaiheilla johdettuaan epäonnistuneesti Syvälahden kaupungin puolustusta vihollisjoukkoja vastaan. Eemilillä ei ollut perillistä, joten valtakunnan kreivien kokouksessa uudeksi kuninkaaksi valittiin kreivi Valdemar Pitkäparta, joka tunnettiin neuvokkuudestaan ja harkitsevaisuudestaan. Valdemar neuvotteli rauhan naapurivaltakunnan Lyyrian kanssa ja suostui rauhaan ehdoin, jotka tuntuivat monista ankarilta. Telleran menetti viljelykelpoisia maita valtakunnan etelälaidalta ja Syvälahden kaupunki siirtyi rauhanteossa lopullisesti Lyyrian kuningaskunnan omaisuudeksi. Jotkut arvostelivat Valdemaria voimakkaasti ankarien rauhanehtojen hyväksymisestä, mutta yleisesti ajateltiin, ettei vaihtoehtoja ollut. Telleranin valtakunnan asukkaat olivat jo sodan uuvuttamia eikä uusia vereksiä joukkoja olisi pystytty enää kauaa kokoamaan Lyyriaa vastaan. Valdemarin asema kuninkaana pohjautui aluksi vaalikuninkuuteen, mutta hän onnistui jo elinaikanaan vakiinnuttamamaan kuninkuuden perinnölliseksi. Valdemarin jälkeen kruunu onkin ollut edelleen Pitkäpartojen suvussa. Hallitsijasuku pitää majaansa pääkaupunki Tellekiassa, joka sijaitsee rannikolla.

Nykyinen Telleranin kuningas on Haakon Pitkäparta, joka on jo varsin vanha mies. Haakonilla on kuitenkin kolme perillistä, pojat Eerik ja Vilhelm sekä tytär Katariina, joten vallanperimysongelmia ei pitäisi ilmaantua. Pojista vanhempi eli Eerik perineekin valtaistuimen, kun Haakonista aika jättää.

Yleisesti ottaen Pitkäpartojen hallintaan on oltu valtakunnassa varsin tyytyväisiä ja myös nykyistä kuningasta Haakonia pidetään varsin tasapuolisena ja oikeudenmukaisena hallitsijana. Viime vuosina muutamat kreivit ovat kuitenkin alkaneet nurista siitä, että Haakon ei pidä valtakuntaa sotilaallisesti riittävän voimakkaana ja ovat alkaneet vaatia, että kuninkaan pitäisi panostaa huomattavasti enemmän valtakunnan armeijan ylläpitoon. Erityisesti eteläisintä kreivikuntaa hallinnoiva kreivi Fredrik Punakynsi (joka on susi), on alkanut vaatia, että rajan vartioimiseen eteläisen naapurin eli Lyyrian varalta asetettaisiin huomattavasti enemmän joukkoja kuin mitä tällä hetkellä on. Fredrik on ollut huolissaan tilanteen kehittymisestä, sillä Lyyriasta on alkanut kuulua huolestuttavia huhuja ja sodanuhkastakin puhutaan. Haakon ei alkuun juurikaan loksauttanut korvaansa tällaisille puheille, kunnes ilmeisesti tänä vuonna muutti nopeasti mieltään: joidenkin kreivien ehdotuksesta päätti Haakon kutsua koolle valtakunnassa oleskelevat palkkasoturit. Mahdollisesta nostoväen kokoamisesta kreivien johtamiksi sotajoukoiksi ei tähän mennessä ole ollut kuin hajanaisia huhuja, mutta jos ja kun tuohon ryhdyttäisiin, olisi se melko varma merkki siitä, että valtakuntien välinen uusi sota olisi todellakin pitkän rauhanjakson jälkeen alkamassa.

Telleranin eteläpuolella sijaitseva Lyyrian valtakunta on myös kuningaskunta ja se on Tellerania suurempi ja sotilaallisesti voimakkaampi. Tästä syystä mahdollista sotaa odotetaankin suurella pelolla. Yli sata vuotta sitten käydyn sodan jälkeen ei uusia vihollisuuksia ole kuitenkaan ollut, vaan valtakunnat ovat tulleet melko hyvin toimeen keskenään, mm. kauppaa on käyty vilkkaasti valtakuntien välillä niin maitse kuin meritsekin. Valtakuntien huonontuneiden välien taustalla lienee se, että Lyyrian pitkäaikainen kuningas Tapani III kuoli kaksi vuotta sitten ja uudeksi hallitsijaksi nousi hänen poikansa Tapani IV. Liikanimellä "Veriviiksi" kutsuttu Tapani IV (kissa) on, toisin kuin isänsä, innokas aseleikkien harjoittaja ja on hyvinkin hanakasti valmis tarttumaan aseisiin, jahka vain on erimielisyyksiä jonkun kanssa. Väitetään, että Tapani IV olisi taipumassa Lyyrian ylhäisaatelin näkemykseen siitä, että pohjoista naapuria olisi painostettava voimakeinoin rajariidassa ja että uusi sotakaan ei olisi lainkaan hullumpi asia, jos sikseen tulee.

Rajariita valtakuntien välillä juontaa siitä, että Lyyrian valtakunta on jo pidemmän aikaa käyttänyt omissa tavarankuljetuksissaan, mm. tukinuitossa, Telleranin etelärajalla kulkevaa jokea. Koska joen suu rannikolla on Telleranin valtakunnan puolella, on tavaran kuljetuksesta peritty kuljetus- ja tullimaksu. Tavarakuljetusten purkaminen joen yläjuoksulla ja maitse perille rannikolle kuljettaminen ei ole ollut Lyyrialle sen halvempi ratkaisu, joten kuljetus- ja tullimaksut on aiemmin nähty parhaaksi maksaa. Asiasta on väitelty useaan otteeseen maitten välillä Lyyrian kauppiaitten valitellessa tullimaksun suuruutta, kun taas Telleranin johtajien mielestä maksu on varsin matala ja kohtuullinen. Vakavaa riitaa ei asian tiimoilta ole kuitenkaan ollut ennen kuin nyt. Lyyrian uusi kuningas Tapani IV pitää tullimaksua, toisin kuin isänsä, todellisena vääryytenä ja epäkohtana ja vaatii kokonaan maksujen poistamista, mihin pohjoisvaltakunnan Telleranin johtajat eivät ole valmiita. Puheenpainotukset ovat muuttuneet vähitellen yhä kärkevämmiksi ja kuningas Tapani IV:n tiedetään todenneen, että jos maksut eivät poistu, Lyyria ottaa joen alajuoksun vielä "muilla keinoilla" hallintaansa. Jotkut Telleranin asukkaat ovat sitä mieltä, että asiassa tulisi joustaa ja luopua tullimaksuista uhkaavan tilanteen välttämiseksi, mutta Pitkäparrat ovat olleet tässä asiassa itsepäisiä ja sitä mieltä, ettei Telleranin valtakunnalla ole tarvetta muuttaa tullimaksuja. Jos nyt annettaisiin periksi Lyyrian uudelle kuninkaalle, ties mitä tämä vaatisi tulevaisuudessa.

YLEISKUVAUS KUMPAREEN KYLÄSTÄ

Kumpareen kylä sijaitsee Telleranin valtakunnan syrjäseuduilla, etäällä valtakunnan keskuksista. Vaikka kylä sijaitsee lähellä yhtä valtakunnan merkittävimmistä maanteistä sisämaan ja rannikon välillä, on itse kylä varsin rauhallinen paikka. Osittain tämä johtuu siitä, että kylä sijaitsee jossain määrin syrjässä maantiehen nähden. Kumpareen kylässä asuu asukkaita noin 200, eli kylä on melko keskikokoinen. Kumpareen kylän tärkein elinkeino on maanviljely, mutta myös eläinten paimentamista sekä tervanpolttoa harjoitetaan jonkin verran. Ajoittain Kumpareen kylästä toimitetaan myös puuta rannikkoseuduille rakentamista varten, ja tiedetään, että jotkut laivanrakentajat olisivat ajoittain vierailleet kylässä ja sen läheisissä metsissä sopivia mastopuita etsien. Kovin merkittävää elinkeinoa ei puiden hakkuusta ole silti vielä muodostunut, vaan suurin osa kaadetuista puista käytetään omassa kylässä rakentamiseen ja lämmitykseen.

Kumpareen kylässä jaksetaan silti ylpeillen muistella ja kertoa, että kylässä vieraili kymmenen vuotta sitten maineikas laivanrakentaja, mestari Mellenius, joka hankki kylän läheisistä metsistä mastopuut silloin työn alla olleeseen laivaan. Tuo laiva, nimeltään "Merituuli", on tullut sittemmin kuuluisaksi siitä, että sen on useasti onnistunut paeta takaa ajavia merirosvoaluksia siten, ettei sitä ole kertaakaan saatu kiinni. Kyläläisten kesken ollaan varmoja siitä, että laivan nopeus johtuu tietysti ennen kaikkea hyvistä mastopuista.

Itse kylä sijaitsee pienen joen varrella, ja tuolla sijaitsevat mm. sekatavarakauppa, Ajan vartijoiden killan pieni pyhäkkö, mylly, sepän paja sekä muita tärkeitä rakennuksia. Kauempana kylästä, itä-länsi-suuntaisen maantien varrella, sijaitsee "Kulkijan haukotus"-niminen kievari, jonka omistaa Reima. Reima on perinyt kievarin vanhemmiltaan ja hänen apunaan kievarissa työskentelee usein Reiman serkku Unto sekä Reiman poika Kauko. Kievari on etenkin matkustavaisten suosiossa, sen sijaan kyläläisiä vierailee kievarissa asiakkaina harvemmin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Kumpareen kylää hallinnoi virallisesti Mikael Tylsyhammas-niminen kreivi (koira), joka ei kuitenkaan asu Kumpareen kylän lähellä, vaan kauempana sijaitsevan Laajavirran kylän lähistöllä sijaitsevassa kartanossaan. Kreivin puolesta kylää johtaa vouti Eenokki, joka on rauhallinen ja kylässä yleisesti pidetty mies (koira). Eenokki on varsin sopuisa ja kansanläheinen henkilö, eikä hänelle ole tuottanut sen kummempia vaikeuksia astua matalampaankaan majaan. Järjestyksen ja lain säilyttämisessä Eenokin apulaisina toimii kolme huovia, Kuono, Niilo ja Hemmo (kaikki kolme ovat koiria).

Papistoista kylässä vaikuttaa Ajan vartijoiden kilta, jonka pieni pyhättö on kylän keskellä. Pyhätöstä huolehtivat isä Matthias (mäyrä) ja tämän kasvattipoika, veli Tapio (pesukarhu.) Matthias oli ottanut tämän huostaansa jo monia vuosia sitten tämän vanhempien kuoltua johonkin tautiin. <Tapiolla oli myös sisko, Jessica (luonnollisesti myöskin pesukarhu) joka otettiin myös isä Matthiaksen huostaan, mutta joka on viisi vuotta sitten lähtenyt omille teilleen. Jessicaa ei olekaan sen koommin kylässä nähty. Jessican kerrotaan haikailleen maailmalle seikkailemaan ja vaeltelemaan, taisi elämä Kumpareen kylässä olla hänelle liian yksitoikkoista ja rauhallista.> Isä Matthias ja tämän oppilaakseen kasvattama veli Tapio ovat huolehtineet kyläläisten valistamisesta, ohjaamisesta ja kylän moraalisesta tilasta. Ajan vartijoiden killan paikallisina edustajina he ovat myös huolehtineet kalenterin pitämisestä ja mm. kertoneet talonpojille viljelyksen kannalta otollisista hetkistä. Viime vuoden aikana isä Matthias on tosin ollut varsin paljon poissa kylästä, kuulemma oikein pääkaupungissa Tellekiassa saakka, joten suuri osa näistä velvoitteista on jäänyt viime aikoina veli Tapion hoidettavaksi.

Sen sijaan Korkeimman Pyhyyden tunnustajilla ei ole edustajia tai omaa pyhättöä kylässä, mitä kyläläiset pitävät kaikessa hiljaisuudessa hyvänä asiana. Kyseisen uskonnon edustajia kun pidetään fanaatikkoina ja heidän ankaria moraaliohjeitaan ei kylässä pahemmin kaivata.

Myös Maan palvontaa harjoitetaan kylässä, ei tosin papiston johtamana, vaan kokonaan maallikkopohjalta. Maan palvojien uskonnolliset menot ovat pitkälti erilaisia luonnonpalvontarituaaleja syvällä metsän siimeksessä. Koska tätä uskonsuuntausta pidetään virallisen hallinnon ja myös Ajan vartijoiden killan näkökulmasta aika pakanallisena, koettavat Maan palvojat pitää enimmäkseen matalaa profiilia.
 
 

HUHUJA SEKÄ LÄHELTÄ ETTÄ KAUKAA
 

-Aivan alkukeväästä Kumpareen kylään saapui tuntematon muukalainen merimiehen vaatteet päällään. Itse kylässä tuo kettu ei kauaa oleskellut, vaan liikuskeli enemmänkin kievarin tienoilla. Mies mm. lähti metsään jonkun säkin kanssa ja palasi takaisin ilman kyseistä kantamusta. Muukalaista ei ole kylässä tai kievarilla sen koommin enää tavattu. Mikäköhän oli miehiään?

-Elonkorjuu on paraikaa käynnissä eri puolilla Kumpareen kylää ja sato saadaankin korjattua parin viikon sisällä talteen. Tämän jälkeen kylässä päästään viettämään syysmarkkinoita, kuten aina ennenkin tähän aikaan vuodesta.

-Kerrotaan, että palkkasotureita kutsuttaisiin ympäri valtakuntaa pääkaupunkiin Tellekiaan, ja useat soturit ovatkin kertoman mukaan matkalla ja tien päällä kokoamispaikkaa kohti. Huhutaan, että näillä lähimailla oleskelisi paraikaa Häijy-Rubert niminen maineikas ja pelätty palkkasoturi, joka olisi sotinut paljon ulkomailla erilaisissa kahakoissa. Rubertin tiedetään pistäneen tovereineen useampiakin tavernoita mullin mallin ja remontin tarpeeseen, jos häntä ei ole kestitty tavernoissa asiaankuuluvalla tavalla.

-Kerrotaan, että eteläisessä valtakunnassa Lyyriassa olisi melko hiljattain keksitty jokin hyvin huomattava keksintö. Keksinnön on kuuleman mukaan tehnyt sama tieteilijä, Elias Piirunenä (myyrä), joka vain jokunen vuosi sitten kehitteli jotakin kuvansuurennuslaitetta. Keksinnöstä ja sen ominaisuuksista ei ole kuitenkaan tihkunut vielä juuri minkäänlaisia tietoja.

-Huhutaan, että Telleranin kuninkaan Haakon Pitkäparran pojista nuorempi eli Vilhelm olisi matkustanut kreivi Mikael Tylsyhampaan vieraaksi tämän kartanolle Laajavirran kylän lähelle. Mukana  kerrotaan olleen kuninkaanpojan serkun, Johannes Pitkäparran, joka kuuluu myös kuninkaalliseen sukuun. Matkan syytä ei tiedetä, mutta kyseessä lienee normaali vierailukäynti. Syrjäiseen Kumpareen kylään nämä arvohenkilöt tuskin kuitenkaan eksyvät.

-Väitetään, että jotkut Kumpareen kylän asukkaista olisivat kokoontuneet joinakin öinä metsiin suorittamaan palvontarituaaleja maan ja luonnon kunniaksi. Jotkut ovat väittäneet nähneensä mm. vanhan leskirouva Viivin sekä Erno-kauppiaan Stiina-nimisen piian palaavan metsästä aamuyöstä. Vaikka Maan palvominen ei olekaan virallisesti kiellettyä, pidetään näitä palvontamenoja yleisesti pakanallisina ja ainakin osittain hyvän tavan vastaisina. Jos toiminta jatkuu, saattaa olla, että Ajan vartijat puuttuvat vielä tuohon touhuun.

-Kyläsepän poika Akseli ja räätälin tytär Elina ovat kertoman mukaan menossa naimisiin keskenään lähiaikoina. Häitä päästäneen viettämään elonkorjuun jälkeen, syysmarkkinoitten aikaan, kun isä Matthias palaa Kumpareen kylään ja vihkii parin. Kylän juoruakat ovat jo osanneet kertoa, että on jo korkea aikakin viettää häitä, räätälin tytär Elina on ollut alkukesästä lähtien raskaana havaittavissa määrin.

-Elinan isä, Iisakki-räätäli on kuulemma alkanut tarttua viime aikoina pulloon tavallista useammin. Tyttären naimisiinmeno ja kotoa poismuutto taitaa miestä hermostuttaa. Iisakki onkin hyvää vauhtia alkoholisoitumassa.

-Huhutaan, että Juuso-nimisen myllärin Veera-tyttärellä olisi ollut salaisia tapaamisia kievarissa työskentelevän Unton kanssa. Unton taas kerrotaan heilastelleen aiemmin mm. Stiinan kanssa.

-Kerrotaan, että isä Matthiaksen kasvattipoika, veli Tapio muuttaisi lähiaikoina pois Kumpareen kylästä ja matkustaisi pääkaupunkiin Tellekiaan saamaan lisää oppia Ajan vartijoiden killassa.

-Huhutaan, että laivanrakentaja Mellenius olisi nähty matkalla Kumpareen kylää kohden. Onkohan tämä jälleen uusia mastopuita etsiskelemässä?

-Myös kuuluisan palkkasoturin Häijy-Rubertin väitetään kuljeskelevan lähiseuduilla yhdessä jonkun toverinsa kanssa.
 
 

JOITAKIN TUNNETTUJA KYLÄLÄISIÄ
 

-Eenokki (kylän vouti, kuulemma pätevä toimessaan)

-Kuono, Niilo ja Hemmo (Eenokin alaisia, kutsutaan usein huoveiksi)

-Isä Matthias (Ajan vartijoiden killan jäsen)

-Veli Tapio (Ajan vartijoiden killan noviisi ja Matthiaksen kasvattipoika)

-Reima,kievarin "Kulkijan huokaus" isäntä(rauhallinen kievarinomistaja)

-Kauko, Reiman poika (kerrotaan kaipailevan matkoille ja merille)

-Unto,Reiman apulainen(Reiman serkku ja kuulemma melkoinen naistenmies)

-Erno, kyläkauppias (pitää kaupassaan aika kohtuullisia hintoja)

-Stiina, Ernon piika (lähtöisin Lyyriasta, mistä muuttanut vuosia sitten. Väitetään, että paheellisen naisen maineessa)

-Iisakki, räätäli (hänen Elina-tyttärensä menee lähiaikoina naimisiin)

-Juuso, mylläri (hänen Veera-tyttärensä kuulemma heilastelee Unton kanssa)

-Viivi, vanha leskirouva (jotkut väittävät Viivin olevan taitava parantaja ja toiset väittävät, että hän johtaa Maan palvontaa kylän metsissä)