Maailma Riimukehä VII:n aikaan
Viime vuosina muutamat pohjoiset valtakunnat olivat ryhtyneet sotaan keskenään ja osa näistä sodista jatkuu yhä edelleen. Telleran ja Lyyria kävivät useampi vuosi sitten sotaa, jossa Telleran menestyi yllättävän hyvin paljon suurempaa, eteläistä naapurivaltakuntaa vastaan. Muutama vuosi sitten valtakunnat solmivat aselevon, joka on ainakin toistaiseksi kestänyt. Sen sijaan Lyyria ja Boreitos käyvät edelleen laajaa merisotaa, ja kumpikin osapuoli on menettänyt kahinoinnissa sekä lukuisia laivoja että muutamia kyliä ja kaupunkeja. Kumpikaan valtakunta ei ole toistaiseksi päässyt niskan päälle, eikä ole päässyt sanelemaan ankaria rauhanehtoja toiselle. Myös Gnypt on edelleen sotaisassa tilassa, paimentolaisten suuret sotajoukot ovat menestyneet hyvin ja lyöneet useita Gnyptin prinsseistä. Nykyään Gnyptin aiempien vallanpitäjien eli prinssien tilanne näyttää melko heikolta, runsaasti yli puolet Gnyptistä on jo siirtynyt Growlas Aurinkoharjan joukkojen hallintaan. Tällä hetkellä Gnyptissä on jäljellä vielä neljä prinssiä, jotka sinnittelevät alueillaan ja ovat kyenneet myös vastaiskuihinkin, mutta, mutta pelkäävät pahinta odottaen hetkeä, jolloin Growlaksen joukot saisivat seuraavaksi yliotteen. Saretos oli aiemmin melko lailla sivussa näistä valtakuntien välisistä melskeistä, lähinnä eteläiset herttuakunnat ovat harjoittaneet viime vuosina pienimittaista sotatoimintaa Lyyrian puolelle, tilaisuuden tarjoutuessa. Viime vuonna tapahtui etenkin Lounais-Saretoksessa tapahtumia, jotka herättivät mielenkiintoa Saretoksen ulkopuolellakin. Kyseinen herttuakunta koki vallanvaihdoksen herttua Konstantin Vernyn luovuttaessa tehtävänsä tyttärelleen Camillalle. Herttuatar Camilla Verny on ollut sodankäyntiä enemmän kiinnostuneempi hallinta-alueensa kehittämisestä muilla tavoin. Herttuatar Camilla Verny matkasikin tuona kesänä yllättäen ja odottamatta herttuakunnan eteläiselle alueelle, kaiketi tutustuakseen raja-alueen tilanteeseen. Vierailulla oli monenlaisia seurauksia. Seudulla, minne matka suuntautui, sijaitsi Korkeimman pyhyyden tunnustajien ylläpitämä Vermiliuksen luostari. Luostarista oli pitkään huhuttu, että luostarin väki koettelisi lähiseudun kyliä ankaralla verotuksella. Herttuattaren vierailun aikoihin alkoikin tapahtua, joku murtautui luostarille ja varasti siellä sijainneen pyhäinjäännöksen. Etsinnöistä huolimatta esinettä ei saatu enää takaisin ja luostari kärsi kovan arvovaltatappion. Samalla selvisi, että useat eteläiset kylät olivat lähes kapinan partaalla. Tällöin herttuatar puuttui asian tilaan ja sulki luostarin tilapäisesti, laittaen lopun luostarin harjoittamalle veronkannolle. Samalla alueen verovoudit vangittiin ja heidän tilalleen nimitettiin uudet, vähemmän mielivaltaiset veronkantajat. Luostarin suhteen aloitettiin laaja tutkinta, ja huhut kertovat peljastuneen monenlaisia väärinkäytöksiä. Muut luostarit ovat vahvasti paheksuneet toimenpidettä ja uskontokunnan asioihin sekaantumista, ja huhutaan että valtakunnissa toimivat Korkeimman pyhyyden tunnustajat harkitsisivat "vahvoja painostuskeinoja" Saretoksen valtakuntaa vastaan, jos sekaantuminen uskontokunnan asioihin jatkuu ja jos herttuattaren joukot tunkeutuvat myös kahdelle muulle luostarille. Talonpoikaiskapinoilta on siis eteläisessä Saretoksessa vältytty, sen sijaan uskonnollinen kriisi on käsillä. Eri puolilla muuta Saretosta on kapinointia tosin tapahtunut, mutta Vernyn hallitsemassa herttuatarkunnassa tällaiselta ollaan vältytty. Muiden herttuakuntien hallitsijat syyttävätkin naista kapinallisille luovuttamisesta ja kapinoijien yllyttämisestä, ja herttuakuntien välit eivät ole parhaat mahdolliset. Omassa herttuakunnassaan Camillasta on tullut jo lyhyessä ajassa kansan parissa rakastettu henkilö, jota pidetään oikeudenmukaisuuden airueena. Kaikki Saretoksesta kantautuneet uutiset eivät toki käsittele levottomuuksia, vaan on valtakunnassa myöskin tehty huomattava tieteellinen läpimurto. Tieteilijä Jakobiel Intomieli teki samoihin aikoihin viime kesänä kokeellisen lennon kehittelemällään kuumailmapallolla, ollen ensimmäinen henkilö, jonka tiedetään onnistuneen tällaisen lentolaitteen kehittämisessä. Tapaus oli sikälikin historiallinen, että matkustajana tuolla ensimmäisellä lennolla oli juurikin herttuatar Camilla Verny, ja juuri tuo lentomatka toi herttuattaren hallintokaupunki Taiperoksesta Vermiliuksen luostarin lähiseuduille. Tieteilijä on palaillut takaisin Taiperokseen ja jatkanut puuhasteluaan keksintönsä parissa, ja kerrotaan että monet muut tieteilijät ympäri valtakuntia puuhastelisivat samanlaisten hankkeiden parissa. Joitakin toisia tieteilijöitä Jakobielin saavutus harmittaa toki, toivoihan ilmeisesti moni muukin yltävänsä itse ensimmäisenä tällaiseen keksintöön. Nyt kova kilpailu jatkuu siitä, kuka saa kehiteltyä kuumailmapallosta mahdollisimman toimivan ja käyttökelpoisen version. Erilaisia koelentoja onkin nähty eri puolilla valtakuntia, mm. niin Telleranissa, Lyyriassa kuin Boreitoksessakin. Vastaavasti kerrotaan, että muutamat kokeet ovat jo johtaneet epäonnisesti alastuloon ja parin tieteilijän niskan katkeamiseen. Muita tieteilijöitä eivät tällaiset epäonnistuneet yritykset ole kuitenkaan lannistaneet. Gnyptin yhä jäljellä olevat prinssit ovat suorittaneet vastaiskun Growlas "Aurinkoharjan" paimentolaisjoukkoja vastaan, saaden ensimmäisen kunnon voiton pitkiin aikoihin. Syynä väliaikaiseen voittoon lienee tosin se, että suuri osa paimentolaisjoukoista on keskittynyt kaivuutyöhön suuressa aavikkolaaksossa, joka tunnetaan erikoisella nimellä "Uponnut satama". Kerrotaan myös, että jotakin suurta olisi kuljetettu tuolta valtaisalta kaivuupaikalta kohti läheistä merta, suuren joukon vetämänä. Mistä on kyse, ei ole tietoa. Samaten pienessä gnyptiläisessä rannikkokylässä on aloitettu mittavat rakennus- ja kunnostustoimet. Yli vuosi sitten Telleranista lähti purjelaivoilla tieteilijöiden retkikunta matkalle läntisen meren ylitse. Yhä edelleenkään kyseisestä retkikunnasta ei ole kuultu mitään. Lienevätkö kokeneet jonkin merien monista vaaroista, tai sitten päätyneet jopa maailman reunan ylitse? Osa vanhoista tarinoista kertoo, että tuon meren takana olisi toki maata, ja sieltä olisi kauan sitten, ennen nykyisten valtakuntien muotoutumista hyökännyt tälle mantereelle vihollisarmeija, jonka vertaista ei olisi sittemmin nähty. Kansantarinat kertovat suurista lohikäärmelaivoista, hirvittävistä tulta ampuvista katapulteista, metallisista sotavaunuista ilman vetäjiä ja jättiläismäisistä haarniskoituneista sotureista mahtavine aseineen. Armeija olisi kulkenut halki mantereen kaikkialla tuhoa ja hävitystä tuottaen, kunnes armeija olisi poistunut tai kadonnut. Joko heidät jollakin tavalla saatiin työnnettyä lopulta takaisin, tai sitten armeija muutoin sai haluamansa ja poistui. Tarinat ovat peräisin ajalta ennen virallisen historiankirjoituksen syntymistä, ja monet pitävät niitä suoranaisena roskapuheena ja joutavina legendoina, joilla pelotellaan herkkäuskoisia. Osa kansanperinteestä pelottelee myös mahdollisuudella, että samanlainen tuhoa tuottava vihollinen saapuisi vielä jonakin päivänä uudelleen, saattaakseen sen työn loppuun, mikä aiemmin jäi kesken... Suuri osa valtakuntien asukkaista viittaa käpälällä tällaisiin tuhon ja pelon puheisiin, ja uskoo enemmän tai vähemmän toiveikkaasti tulevaisuuteen, sodista huolimattta. Lyyrian tieteellisessä keskuksessa, Delfian kaupungissa on suoritettu viime talven aikana kunnianhimoinen tieteellinen hanke, "Olevaisuuden materiain rekonstruktiointi- ja luokitteluprojekti", jonka tarkoituksena oli jonkinlaisen "alkemia-spektrimittauksen" avulla löytää alkemistien ja tieteilijöiden teorioissaan käyttämät elementit uudella tavalla. Eli suuri ja kallis tieteellinen projekti, josta muut kuin tieteilijät eivät paljoa ymmärrä. No, mikäs siinä, jos mantereen oppineet haluavat tuhlata resurssejaan tuollaiseen, ovat Boreitoksen tutkijat tuumanneet. Huhutaan silti, että kokeiden seurauksena olisi löydetty ja varmistettu jonkin uudenlaisen materian olemassaolo. Sellainen puheenparsi syntyi kuulemma myös, että jäniksiä ei saisi koskaan päästää yksin valvomaan tärkeitä kokeita, lieneekö hanke mennyt sitten kuitenkin jollakin tavalla vikaan? Monenlaiset tieteelliset hankkeet ovat edelleen jatkuneet eri valtakunnissa. Kerrotaan mm., että Telleranissa eräs tieteilijäryhmä olisi lähtenyt tutkimaan "Rikkonaisia saaria". Erään khefarilaisen mutta Lyyriassa oleskelleen tieteilijän kerrotaan puolestaan julkaisseen teoksen nimeltä "Tunnetun maailman näkymättömien voimien keskuspisteet ja niistä lähtevien säteiden leikkauspisteet." Kirjan nimestä on tullut jo lyhyessä ajassa yleinen naureskelunaihe, nimeä pidetään kovin pitkänä, noin otsikoksi. Kirjan sisältöön on harvempi kai tutustunut. Lisäksi kerrotaan, että eräs tieteilijä olisi onnistunut kehittämään itsekseen soivan harpun, suututtaen kotikaupunkinsa bardit. Puhetta on myös kehitteillä olevasta kyntölaitteesta, joka ei tarvitsisi lainkaan hevosta tai työntekijää, vaan joka toimisi viljelyksillä aivan itsekseen. Juuri kukaan ei ole tällaista vielä nähnyt, mutta sellaista huhutaan kehittelevän erään Mekanikan kaupungissa toimivan rakentelijan. Eri puolilla valtakuntia on tapahtunut vuoden kuluessa muutamia salamurhayrityksiä. Salamurhayritykset ovat kohdistuneet muutamiin korkea-arvoisiin henkilöihin, yleensä johtavassa asemassa oleviin henkilöihin. Yrityksiä on siis ollut useampia, mutta ainoa joka onnistui oli eteläisessä Lyyriassa vaikuttaneen kreivi Aaron Kimarteen salamurha viime talvena. Tekoja yrittäneitä tai onnistuneen murhan tekijää ei ole saatu kiinni, tai jos onkin, on tieto ainostaan valtakuntien viranomaisten hallussa. On tällaisia salamurhayrityksiä aiemminkin ollut, mutta talvella oli selvästi jonkinlainen piikki. Keväästä lähtien uusia yrityksiä ei ole enää tapahtunut. Huhutaan, että taustalla olisi ollut kilpailijoita, vihamiehiä tai sitten joitakin salaseuroja, mm. Syöjien kulttia ja Liekkipiiriä epäillään yrityksistä. Boreitos ja Lyyria ovat solmineet jälleen hiljattain väliaikaisen aselevon, jonka on määrä kestää syksyyn saakka. Tuona aikana eivät valtakuntien laivastot ole tiettävästi harjoittamassa sotatoimia, mutta keskittyvät kuitenkien omien satamiensa suojaamiseen, sillä vastapuoleen ei erityisemmin luotetakaan. Huhutaan myös, että keskikesästä lähtien olisi tapahtunut jo kaksikin eri loukkausta, mutta virallista tietoa asiasta ei ole. Eteläisillä Kaandosin saarilla on kuulemma käyty joitakin taisteluita. Joidenkin arvelujen mukaan kyseessä ovat saarelaisten sisäiset ristiriidat ja heimojen väliset kaunaisuudet, joidenkin puheiden mukaan puolestaan Lyyrian laivasto on välirauhasta huolimatta toteuttanut alueella operaatioita. Myös merirosvojen toimintaa ehdotetaan yhdeksi syylliseksi. Boreitoksen laivasto selvittänee asiaa. Joidenkin mielestä tällainen aselepo on täysin asiaankuulumatonta sopuilua vanhan vihollisen kanssa, joidenkin mielestä erittäin hyvää vaihtelua. Välirauha tai aselepo on kestänyt jo jonkin aikaa, ja mm. kaupankäynti on tänä ajanjaksona ehtinyt hivenen toipua sodan rasituksista. Sitä ei tiedä, tuleeko välirauha siis johtamaan mihinkään pidempään, aiemmatkin aselevot ovat päättyneet neuvottelujen ajauduttua tuloksettomina umpikujaan. Nyt joka tapauksessa sekä ylemmät luokat että tavallinen rahvaskin koettavat ottaa välirauhan ajasta kaiken irti, kun kerrankin on tilaisuus tarjolla. Boreitoksen pohjoisten saarien kuvernööri Konstantus Dilhea viettää alkusyksystä suurta juhlaa, jonka aiheena on hänen ainoan poikansa Sebastianin avioituminen toisen mahtisuvun eli Moureuksen suvun aatelisneidon Isabellan kanssa. Kyseessä on siis yksi Boreitoksen kuninkaan veljentyttäristä. Suurta hääjuhlaa kunnioittamaan kerrotaan saapuvan useita johtavia arvohenkilöitä eri puolilta muitakin valtakuntia, myös itse Boreitoksen suurhallitsija, kuningas Ferdinand don Moureus IX saapuu paikalle. Kerrotaan, että myös Lyyrian valtakunnan edustajia ja lähettiläitä on kutsuttu, jotta samoilla juhlilla voitaisiin juhlien vieton ohella keskustella ja neuvotella aselevon jatkamisesta ja mahdollisen pysyvämmän rauhan suunnittelusta. Noihin juhliin Dilhean saarelle odotetaan siis saapuvaksi vieraita ja lähettiläitä myös muista valtakunnista, ja osa saattaakin olla jo Boreitoksessa. Koska koolla tulee olevaan varsin suuri joukko monenlaisia arvohenkilöitä, ovat turvatoimet myös luultavasti hyvin tiukat. Kyseessä ei ole toki suinkaan ainoa juhla Boreitoksessa näin lähiaikoina. Kyseinen hääjuhla pikemminkin päättääkin nyt loppukesällä vietettävän juhlakauden. Loppukesän kuluessa Boreitoksessa järjestetään nimittäin useita juhlia, joista osa liittyy uskontoon, osa saarten asutuksen historiaan ja osa elinkeinojen harjoittamiseen. Mm. kalastajilla on loppukesän ja syksyn aikana omat juhlansa. Nyt tänään vietetään useilla saarilla "Meren antimien päivää". Juhlaan liittyvä vanha tarina kertoo saarten asukkaiden tuona päivänä oppineen verkoilla kalastamisen taidon. Myös Murron saarella vietetään näitä loppukesän juhlallisuuksia, rahvas omissa oloissaan, parempi väki paroni Hermann Beldonian vieraina tämän kartanolla. On myös kerrottu, että xinpurilainen oraakkeli Zenartha on lähtenyt kesäiseen tapaansa etelästä kotisaareltaan liikkeelle ja kuljeskellut ympäri Boreitoksen saaristoa. Hänen tarkoitusperistään ei ole tietoa, muuten kuin hänen huhutaan toimivan maailmassa vaikuttavien kosmisten ja näkymättömien voimien ohjailemana. Hän on kuulemma kulkenut parin pienemmän saaren kautta ja saapunut nyt saattajansa kanssa Murron saarelle, jonne on saapunut myös muutamien arvosukujen edustajia Beldonian suvun vieraiksi. Voikin kuvitella, että useampikin henkilö koettaisi lähestyä oraakkelia ja pyytää häneltä ennustusta.
