Maailma Riimukehä VII:n aikaan
Lyhyt yleiskuvaus Boreitoksen saarivaltakunnasta: Boreitoksen valtakunta koostuu useammasta suuresta saaresta sekä saariryhmästä, jotka ovat vuosisatojen kuluessa ajatutuneet saman hallinnon alaisuuteen. Valtakunta on laaja merivalta, mutta ei suinkaan erityisen yhtenäinen, asutuksen jakautuessa varsin epätasaisesti. Osa saarista on hyvinkin pieniä ja harvaanasuttuja, kun taas itäiset pääsaaret ovat suuria ja tiheämmin asuttuja. Boreitoksen hallitsijana toimii kuningas Ferdinand don Moureus IX, ja hänen alaisuudessaan toimivat eri saaria hallinnoivat kuvernöörit. Paraikaa Boreitos käy sotaa Lyyrian valtakuntaa vastaan, ja vielä ei ole selviä merkkejä siitä, kumman eduksi sota tulee kääntymään. Vaikkakin Lyyria onkin käynyt sotaa usealla rintamalla naapureitaan vastaan, omaa Lyyria suuret resurssit sodan jatkamiseen vaikka vuosikausia. Myöskään Boreitos ei ole voimakkaana merivaltana altavastaajana tässä sodassa. Boreitoksen historiasta: Boreitoksen saariryhmät ovat saaneet asutuksensa hyvin pitkän ajan kuluessa ja osalla saarista on asuttu niin kauan kuin vanhimmat kronikat ja perimätieto osaavat kertoa. Mm. läntisten ja eteläisten pikkusaarten tiheäkasvuisten metsien ja rämeiden kerrotaan kätkevän jäänteitä ammoin kadonneista kulttuureista ja valtakunnista, joista ei muutoin ole tietoa. Yleisen tiedon mukaan saarien hallinto on kuitenkin ollut aiemmin erittäin hajanainen ja ainoastaan itäisillä saarilla oli pari pientä kuningaskuntaa, kunnes noin viisisataa vuotta sitten Boreitos sai nykyiset hallitsijansa ja hallintotapansa. Noihin aikoihin Boreitokseen muutti suuri joukko entisiä keskisen Lyyrian asukkaita, mm. ylemmistä yhteiskuntaluokista. Lähdön syynä oli keskisessä Lyyriassa aiemmin käyty useiden aatelissukujen välinen valtataistelu, jossa muutamat suvut tulivat lyödyksi perin pohjin. Häviäjille tarjottiin kuitenkin vaihtoehtona lähtö pois maasta, "vapaaehtoisina" pakolaisina. Näin nämä entiset maa-alueensa ja kunniansa menettäneet Moureuksen, Murrhaun ja Dilhean suvut viimeisillään varoillaan varustivat laivaston etsiäkseen asuintilaa muualta. Tämä ylhäisöperäinen muutto veti Lyyriasta mukaansa muutakin väkeä, joka oli kiinnostunut parantamaan elinolojaan ja koettamaan onneaan muualla. Käytännössä Lyyriasta muuttanut joukko oli aluksi vain muutaman tuhannen hengen suuruinen. Tämä Lyyrian entiseen sivistyneistön joukkoon kuulunut ryhmä rantautui Boreitokseen, missä he asettuivat erääseen itäisistä saarista. Aluksi nöyrinä maahanmuuttajina, paikallisten hallitsijoiden suosioon pyrkien, ajan mittaan omia oikeuksiaan ja etujaan yhä äänekkäämmin vaatien. Tulokkailla oli myös hyvin paljon tarjottavaa ja mukanaan tuotavaa, mitä tuli mm. kulttuuriin, valtiotaitoon sekä sotataitoon. Myös tieteellinen tuntemus oli uusien tulokkaiden keskuudessa suurempaa kuin vanhoja perinteitä noudattaneissa saarivaltakunnissa. Tulokkaat otettiinkin aluksi mielellään vastaan, tietojensa ja taitojensa vuoksi. Senhetkiset hallitsijat kuvittelivat pystyvänsä pitämään tämän lyyrialaisperäisen muuttajaryhmän alaisuudessaan ja kontrollissaan, mutta toisin kävi vähitellen. Kahden sadan vuoden kuluessa tulokkaat olivat vähitellen nousseet Boreitoksen johtoon ja yhdistäneet aiemmin hajanaiset saarivaltakunnat yhtenäiseksi suureksi valtakunnaksi. Tässä yhteydessä myös monet aiemmin hallinnollisesti täysin irrallaan olleet pienet saaret yhdistettiin osaksi valtakuntaa tehokkaan laivaston toimesta. Tässä valloitustoimessa kului huomattavasti aikaa, mutta noin sata vuotta sitten Boreitos saavutti suurin piirtein nykyiset alueensa, kun laajenemisen rajat tulivat vastaan. Etelästä pohjoiseen virtaavat voimakkaat merivirrat estivät purjehtimisen toistaiseksi kovin pitkälle etelään, ja lännessä oli vastassa päättymätön meri ilman valloituskelpoisia saaristoja. Idässä etenemisen esti voimakas suurvalta Lyyria, johon suhteet eivät olleet juuri koskaan kovinkaan lämpimät. Boreitoksen asukkaat olivat jo vanhastaan suhtautuneet pelolla ja epäluulolla tätä alueillaan, kulttuurillaan ja sotavoimillaan mahtailevaa valtakuntaa kohtaan, ja myös uusi Boreitoksen lyyrialaisperäinen ylhäisluokka suhtautui hyvin kielteisesti ja kaunaisen katkerasti entistä kotimaataan kohtaan, joka oli heidät tiehensä ajanut. Voimakkaaksi valtakunnaksi kehityttyään Boreitos onkin ollut usein vihamielisyyksissä Lyyrian kanssa ja kilpaillut ja jopa taistellut tämän kanssa etupäässä merikaupasta ja sen hallinnasta, ilman kummankaan osapuolen niskan päälle pääsemistä. Boreitos eri näkökulmista: Kulttuurisesti Boreitos on useiden eri kulttuurien sekoitus, johtuen sinne eri aikoina ja eri tahoilta suuntautuneesta muutosta. Kulttuuriset erot ovat melko suuria, mm. eri lajien keskuudessa on erilaisia tapoja. Mm. pääsaarten ja saaristojen kulttuureissa on suuria eroja. Esimerkinomaisesti mainittakoon, että sekä tavat pukeutumisen että ruokailun suhteen vaihtelevat runsaasti, Boreitoksen ollessa erilaisten tapojen ja kulttuurien kohtausalueena. Ruokatarvikkeita saadaan merikaupan myötä eri puolilta tunnettua maailmaa ja mm. eksoottiset hedelmät ovat osa ruokapöytää. Myös vaatetus vaihtelee hyvin tiukasta, kurinalaisesta ja tarkoin säädellystä ylhäisö- ja hovipukeutumisesta rahvaanomaisempiin, hyvin väljiin, värikkäisiin ja vaihteleviin pukuihin. Teknologisesti Boreitos on lähes samalla tasolla kuin Lyyria ja Telleran, eli ero ei ole kovin suuri. Mm. ruutiaseet tunnetaan nykyään Boreitoksessakin ja sodankäynnissä hyödynnetään samoja keinoja kuin muuallakin, vaikka mm. pistoolit ja kiväärit harvinaisempia ovatkin. Myös elinkeinojen harjoituksen suhteen erot mantereeseen verrattuna eivät ole suuria, ja laivojenrakentamistaidossa ja purjehtimistaidossa boreitoslaisilla on jopa sellaista kokemusta ja tietämystä, mitä itäisillä naapureilla ei vielä ole. Edelläsanottu pätee siis ennen kaikkea suurimpiin saariin, sen sijaan läntisillä ja harvaanasutuilla pikkusaarilla elämä sujuu huomattavasti alkukantaisemmissa merkeissä. Orjuus on yleisesti hyväksytty Boreitoksella, ja orjia käytetään varsin vaihtelevasti niin palvelijoina kuin maanviljelijöinäkin. Orjien asema vaihtelee siis suuresti tehtävän ja isännän mukaan, ja orjien turhaa kaltoin kohtelua sekä suoranaista rääkkäämistä vieroksutaan yleisesti, vaikka valtakunnan laki ei tähän asiaan mitään sanokaan. Myös eri uskonnot vaikuttavat alueilla eri tavoin, Ajan vartijoiden killan ja Korkeimman pyhyyden tunnustajien vaikutusvallan keskittyessä pääsaarille, kun taas pienemmät saaret ovat pitkälti Maan palvonnan kultin sekä lukuisten pienempien uskontoryhmien aluetta. Myös erilaisten kammottavien uskonnollisten kulttien, Syöjien kultti mukaanlukien, huhutaan vaikuttavan joiltakin pikkusaarilta käsin. Monet näistä kammotuista kulteista on kielletty Boreitoksen valtakunnassa, mutta piilosta käsin ne silti toimivat ja huhutaanpa ajoittain, että ne nauttisivat muutamien paikallisten aluehallitsijoidenkin suosiota. Uskonnollisten kulttien ja salaseurojen ohella toinen, itse asiassa jopa suurempi riesa on hyvin runsas merirosvoilu. Boreitoksen laajat ja runsassaariset saaristot tarjoavat merirosvoille lukuisia piilopaikkoja, ja tästä syystä monet läntisellä merellä toimivat merirosvot ovatkin hankkineet tukikohtansa juuri Boreitoksen alueilta. Boreitoksen lyyrialaisperäiset hallitsijat ovat useaan otteeseen koettaneet juuria merirosvoja ja rosvoilua pois aluevesiltään, tässä kuitenkaan toistaiseksi juuri onnistumatta. Osaltaan asiaan voi vaikuttaa sekin, että muutamien Boreitoksen aluekuvernöörien kerrotaan olevan kovin korruptoituneita ja lahjottavissa, ja tätä kautta sallisivat merirosvojen piilotella alueillaan. Oli totta tai ei, Boreitoksen alueen merirosvot eivät suinkaan ole riesa vain Boreitokselle, vaan ryöstelevät melko tasapuolisesti pitkin poikin rannikkoa, saaliin toivossa eri valtakuntien kauppalaivojen kimppuun käyden. Merirosvoja on toki lähtöisin useista muistakin valtakunnista, niin Telleranista, Lyyriasta kuin Poinitiastakin, ja Boreitoksen saaristo tarjoaa usein näillekin käyttökelpoisen ja otollisen piilottelupaikan. Osa boreitoslaisista merirosvoista on tosin samalla kertaa myös kapinallisia, jotka toimillaan taistelevat lyyrialaisperäistä yläluokkaa vastaan ja alkuperäisten saarelaisten puolesta, mutta useimmille merirosvoille toiminnan syynä on halu rikastua nopeasti sekä kaipuu seikkailuihin, usein kovin väkivaltaisiin sellaisiin. Riskit ovat tietysti suuret, virkavallan kiinnisaamaa merirosvoa odottaa lähes poikkeuksetta kuolemantuomio. Muutamia Boreitoksen valtakuntaan kuuluvia saaria ja saariryhmiä: Borean saari Dilhean saari Murron saari Lummertin saari Kaandosin saari Keyrösin saari Vedithan saaristo Gulluvian saaristo Meridithan saaristo Xinpurin saaristo Dilhean saari Dilhean saarella sijaitsee useita kyliä, pari pientä kaupunkia sekä hallinto- ja kauppakaupunki Dirros, jossa sijaitsee mm. monien käsityöläisten ja kauppiaiden liikkeitä ja varastoja, kauppasatama, hallintorakennuksia sekä kuvernööri Konstantus Dilhean hallintopalatsi. Kaupunki on tunnettu mm. vilkkaasta satamastaan. Kaupungissa on myös jonkin verran sotilasparakeita ja pieni sotilaslaivasto, mutta tämä on hyvin vaatimaton, sillä samalla saarella sijaitsevan suuremman sotilassataman katsotaan tuovan riittävän turvan. Samalla saarella sijaitsee nimittäin myös Mastolahti, Dilhean saaren sotilassatama. Tämä erillinen sotilaslinnake ja sitä ympäröivä satama sijaitsee etäämmällä hallintokaupungista. Kyseessä on sotilaskäyttöön otettu lahdenpoukama, jota on vuosikymmenien kuluessa muokattu ja ruopattu paremmin laivastolle soveltuvaksi. Satamaan ja poukamaan mahtuukin kerralla peräti parikymmentä sotalaivaa. Tarina kertoo, että jos boreitoslaiset tuon saaren laivat palaisivat saarelle kotisatamaansa ja lyyrialaiset näkisivät mastojen täyttämän merenlahden, lyyrialaiset antaisivat välittömästi antautumispäätöksen ilman ehtoja. Monien mielestä tällaiset puheet ovat pahaa liioittelua, sillä jos tuo Boreitoksen laivaston osa eli Mastolahden varustamat laivat olisivat niin suuri voimatekijä, niin miksi ei sotaa ole voitettu jo. Xinpurin saaristo Trooppinen saaristo Boreitoksen eteläisissä osissa. Saaret ovat metsien peittämiä ja niiden asukkaat ovat suurelle osalle muita kansoja melko tuntemattomia. Saarilla tiedetään sijaitsevan useita kyliä ja muutamia pieniä kaupunkeja ja saarilla elää etupäässä alkuperäisiä kansoja ja heimoja, mutta myös jonkin verran tulokkaita. Saaristo on siis virallisesti osa Boreitoksen valtakuntaa, vaikka omistajuuden ja hallinnon toimivuuden kanssa on vähän niin ja näin. Tulokkaat ovat mieltäneet saariston osin hyvin houkuttelevaksi, osin varsin epävieraanvaraiseksi ja vihamieliseksi ympäristöksi. Maisemat, saarten vehreys ja saarten runsaat antimet houkuttelevat saarille, samaten kertomukset saarten kätköissä olevista raunioista ja niihin piilotetuista rikkauksista. Kuumuus, kosteus, hyönteiset ja taudit koettelevat usein tulokkaita, ja myös saaristoa ympäröivät kavalat koralliriutat ja joidenkin saarien villit heimot aiheuttavat sen, että usein vain kaikkein seikkailullisimmat saapuvat saarille etsimään onneaan. Saarille matkanneista onnenonkijoista osa palaa hengissä takaisin, osa jää joko saarille tai lähivesiin. Xinpurin saarilta on kotoisin myös yksi Boreitoksen kuuluisimmista ennustajista, oraakkeli nimeltä Xenartha, tuon naisen kerrotaan kesäisin vaeltelevan halki Boreitoksen, esittäen toisinaan ennustuksia kohtaamilleen henkilöille. Pelin tapahtumapaikka, eli Murron saari Murron saari on Boreitoksen saarivaltakunnan pohjoisimpia saaria. Ilmastoltaan Murron saari eroaa suuresti Boreitoksen eteläisemmistä saarista ja myös kasvillisuus ja maaperä on saarella karumpaa kuin etelämmässä. Saari soveltuu silti myös maanviljelykseen. Saari on verraten vauras ja siellä asuvat tulevat kohtalaisen hyvin toimeen mm. kalastuksen, purjehduksen ja kaupankäynnin avulla. Myös maanviljelystä saarella harjoitetaan siis jonkin verran. Saarella vaikuttaa Beldonian aatelissuku, jonka päämies on paroni Hermann Beldonia. Suku on varsin vauras ja hyvämaineinen. Saarella sijaitsee myös laivasatama, useita maalaiskyliä, suvun kartanoalueet sekä Mukkelismäen majatalo.
Kuvamateriaalia
Boreitoksen alueen kartta
Boreitoslaista asutusta
Mantereen rannikkoa Boreitoksesta päin katsottuna
Tyypillinen yksinkertainen eteläboreitoslainen rannikkokylä
Joissakin kalastajakylissä mökit ovat paalujen varassa.
Kivetty rannikko
"Joillakin aluein eteläistä Boreitosta törmää merkillisiin kivisiin rakenteisiin. Kuten "kivettyyn rannikkoon". Kätten työtä vaiko outo luonnonmuodostelma?"
Kielletty saari
"Xinpurin saariryhmän eteläisin saari oli mielenkiintoisen muotoinen. Saariston asukkaat pitävät sitä tabuna, eivätkä koskaan kulje kovin lähelle sen vesiä. Taikauskoisissa tarinoissa kerrotaan mahtavasta prinssistä, jolla oli voimallinen 'ju-ju' hallussaan. Niin suuri oli sen voima, että itse taivaan ja meren jumalat vihastuivat kateudessaan. Pilvisoturi Abeka löi liekehtivällä keihäällään prinssin linnan pirstaleiksi niin että koko saari mureni iskun voimasta. Tällaiset tarinat ovat kovin yleisiä kouluttamattomien villien keskuudessa, jotka hakevat taruista selityksiä asioille, joita eivät kykene ymmärtämään".
Teodoro Moureus. Hopeatuulen kapteeni
