Maailma Riimukehä VII:n aikaan

Kaikki pelimaailman älykkäät lajit ovat ihmisen kaltaisia eläinhumanoideja
("furryjä"). Ihmistä ei lajina esiinny missään, mutta ihmiset ovat
käsitteenä jossain määrin tuttu, jo puolittain tarunomainen ja myyttinen
laji, josta ei tiedetä sen enempää. Jotkut otaksuvat, että nykyiset
älykkäät lajit olisivat ihmisen käden tulosta, mutta kyseessä on hyvin
kiistanalainen teoria, joka ei ole saanut erityisen paljoa kannatusta
tieteilijöitten keskuudessa.


Miten nykyiset lajit ovat saaneet alkunsa, ei luultavasti kukaan varmuudella
tiedä. Eräs teoria on, että nykyiset lajit olisivat kehittyneet
alkeellisemmista eläimistä, toinen teoria taas esittää, ettei ulkonäöllisiä
ja joitakin muita piirteitä lukuunottamatta yhteyttä tavallisiin eläimiin
ole. Näin esimerkiksi susihumanoidien ja tavallisten susien välinen yhteys
on hyvin kiistanalainen. Kuitenkin tavallisilla eläimillä ja humanoideilla
on selviä yhteneviä piirteitä, mm. humanoidisioilla on kärsät ja ne myöskin
käyttäytyvät osin samalla tavalla kuin tavallisten sikojen on mielletty
käyttäytyvän, esimerkiksi ahmivan ruokaa suuria määriä ja käyttäytyvän
toisinaan varsin siivottomasti.


Tavallisia eläimiä ei pidetä varsinaisesti sukulaislajeina tai lainkaan
älykkäinä, vaan niitä käytetään ruokaeläiminä ja hyötyeläiminä pitkälti
samaan tapaan kuin ihminenkin käyttää eläimiä. Sen sijaan älykkäät
humanoidilajit eivät yleensä syö toisiaan, sillä ne usein tiedostavat
toisten humanoidilajien älykkyyden ja pitävät älyllisten olentojen
syömistä vastenmielisenä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lajit aina
suhtautuisivat toisiinsa kovinkaan arvostavasti tai ystävällisesti;
humanoidilajien välillä on samanlaisia vastakkainasetteluja ja kaunaisuuksia
kuin mitä eri eläinlajien välillä kuvitellaan tai tiedetään olevan.
Näin esimerkiksi kissat suhtautuvat halveksivan ylimielisesti moniin
lajeihin, ja esimerkiksi sudet saattavat ajoittain käyttäytyä julmasti
kasvissyöjiksi tunnettuja lajeja, esim. jäniksiä kohtaan. Tiedetään
tapauksia, että esimerkiksi susihumanoidi on saattanut tappaa ja syödä
kaniinihumanoidin, mutta tällaista käyttäytymistä kauhistellaan ja
paheksutaan monissa valtakunnissa, vaikkakaan ei kaikissa. Lajeilla on
myös yhteiskunnallinen ulottuvuutensa, eli monin paikoin lihansyöjät ovat
kasvissyöjiä korkeammassa asemassa yhteiskunnallisessa asteikossa.
Suurelta osin tämä johtuu lajien luonteenpiirteistä, esim. harva lammas
on riittävän sinnikäs ja röyhkeä koettaakseen nousta yhteiskunnallisessa
asteikossa, vaan tyytyy usein vaatimattomaan talonpojan elämään. Lisäksi
kun yhteiskunnan staattiset ja vähän muuttuvat rakenteet ovat muotoutuneet
aikoja sitten, kokevat monet lajit nykytilanteen ainoaksi mahdolliseksi.


Eri lajien edustajat voivat saada yhteisiä jälkeläisiä, tällöin jälkeläinen
on jompaa kumpaa, joko isän tai äidin lajia. (Tässä yhteydessä sallittakoon
siis virheellisyys lajikäsitteessä, yleensä eri lajiset eläimet eivät voi
saada yhteisiä jälkeläisiä.) Samoin eri lajien välistä sukupuolista
kanssakäymistä esiintyy, vaikka eri lajit ovatkin tässä suhteessa useimmiten
tekemisissä vain oman lajinsa edustajien kanssa, vierastaen muita.
Poikkeuksiakin aina esiintyy, eivätkä lajien väliset romanssit ole mitenkään
tavattomia ja ainutlaatuisia.


Joitakin yleisesti esiintyviä lajeja (lista ei ole kattava):

-Koira
-Kissa
-Sika
-Lehmä
-Lammas
-Hevonen
-Hirvi
-Susi
-Karhu
-Kettu
-Kärppä
-Vuohi
-Pesukarhu
-Jänis
-Ahma
-Lisko
-Hiiri
-Rotta
-Myyrä
-Mäyrä
-Ilves (eroaa tavallisesta kissasta)
-Tiikeri (eroaa tavallisesta kissasta)
-Leijona (eroaa tavallisesta kissasta)

Lisäksi huhutaan olevan joitakin myyttisiä kaksijalkaisia eläinlajeja,
joita ei kuitenkaan tiedetä varmuudella olevan olemassa. Tällaisia ovat
mm. lohikäärmeet sekä yksisarviset. Nimeltä tunnettuja myyttisiä lajeja
ovat myös neflae ja lochar.