Maailma Riimukehä VII:n aikaan
Pelimaailman yhteiskuntajärjestys muistuttaa suurelta osin sitä, joka vallitsi Euroopassa 1500-1600-luvuilla. Toisin sanoen yhteiskunta jakautuu erilaisiin yhteiskunnallisiin ryhmiin, joiden olot eroavat hyvin voimakkaasti toisistaan. Huomattavimmat yhteiskuntaluokat ovat aatelisto, papisto, porvaristo ja käsityöläiset, talonpojat ja "maattomat", jotka ovat pääosin maata omistamatonta työväkeä. Näiden lisäksi on sotilaita, palkkasotureita, oppineita ja muita henkilöryhmiä, joiden asema vaihtelee huomattavasti. Suurin osa väestöstä joutuu tyytymään varsin vaatimattomiin oloihin, eli esimerkiksi ravinto ja vaatteet eivät ole parhaita mahdollisia. Sen sijaan aateliset ja osa porvaristosta sekä papistosta elää keskellä yltäkylläisyyttä. Tästä huolimatta rahvaan elämä ei aina ole niukkaa ja kurjaa, vaan elintaso on yhteydessä paikallisiin hallinto-oloihin ja merkittävimmän elinkeinon eli yleensä maatalouden sujumiseen. Jos esivalta on suopeaa ja satokausi hyvin onnistunut, voi myös rahvas nauttia varsin hyvästä ja turvatusta elämästä. Rahvaan elämänlaatu vaihteleekin suuresti riippuen siitä, mistä alueesta on kysymys. Pelimaailman yhteiskunta ei ole moderni oikeusvaltio, missä kaikki olisivat tasa-arvoisia keskenään. Jotkut luokat ovat selvästi arvokkaampia kuin toiset ja tämä ilmenee myös oikeuden edessä. Oikeusjärjestelmä on ankara ja usein mielivaltainen. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on tunnustettu tosiasia, eikä suuria yrityksiä yhteiskuntarakenteen muuttamiseksi ole ilmennyt. Myös alemmat yhteiskuntaluokat ovat toki ajoittain vaatineet oikeuksia ja asemansa tunnustamista, mutta suurta edistystä ei ole tästä seurannut, lähinnä lyhytkestoisia kapinaliikkeitä. Idealisteja ja tasa-arvoisuuden ihanteisiin uskovia ajattelijoita ja oppineita löytyy toki ylemmistäkin yhteiskuntaluokista, mutta näitä esiintyy varsin harvassa.
